During my weekend trip I covered by driving approximately 1000 miles which is the same as about 1600 kilometers. And there wasn't a single moment I would've hated it. When I made it back to Milwaukee I was thinking "oh do I really have to stop, couldn't I just drive bit more". But even long drives end after a while a then it's again time to rest and recover for the next adventure. For me it will come in early October when I visit a friend of mine from Finland in Wilmington, North-Carolina.
But then today was again a day to get back on the ice. Warmup and on the ice to train for few hours. The main training for me today was 3x2 laps since after being away from the ice for four days made me feel bit rusty. Also still recovering. I have to admit now that we overdid it badly at the end of summer. Training too many times feeling bad and pushing against what my body told me. It takes a toll but well cannot stay and feel sorry for myself. Just have consistently take it easier now so that I will get my body back to accepting hard training and then get ready for the season.
The September also looks nice and empty with no bigger trips anywhere so I have a chance to just concentrate on taking it easy outside training and then hitting it hard on the ice. Still over a month to go before the trials and anyways the WC-trials will only be one race in the middle of others so stressing on these is not beneficial.
Vaihteeksi jos kirjottelis myös Suomeksi! Eli viikonlopun reissussa tuli ajettua noin 1600 kilometriä. Matkakohteina oli St.Charles jossa kävin katsomassa ehkä rajuinta yöelämää pikkukaupungissa kun sellaisessa Muhoksen kokoisessa kylässä oli pääkadulla 8 yökerhoa täynnä ihmisiä. Mutta aikasin sieltäkin lähin nukkumaan kun seuraavana päivänä kävin kattomassa New Yorkissa tapaamaa kaveria, joka opiskeli Columbiassa Missourissa, noin tunnin ajomatkan päässä St.Louisista Länteen. Siellä yks yö kattomassa pienen yliopistokaupungin arkea ja sieltä yhdeksi yöksi St.Louisiin katsomaan tosiaan videolla nähtyä suomalaisinsinöörin suunnittelemaa teräskaarta. Taas yksi iso kaupunki nähty. Samalla tuli otettua kosketus myös Mississippi-jokeen. Vähän erilainen suurkaupunki. Kaupunki oli jakaantunu pieniin naapurustoihin, ja yks naapurusto oli kyllä noin 6 korttelin mittanen keskusta mutta muuten noin ulkopuoliselle, joka ei ole aiemmin käynyt jätti vähän kylmäksi. Varmasti erilainen paikka myös silloin kun paikallinen baseball-joukkue St.Louis Cardinals pelaa!
Lähtiessä kävin katsomassa vielä Cahokia Moundseja, kaivauksien avulla löydetty vanha intiaanikylä. Paikassa oli jotain muinaisen tuntuista, näin siellä ensimmäisen peuran koko reissulla ja kävin vanhalla kylän päällikön kummulla. Sitten ajo kämpille ja tänään aamusta taas jäälle ko vapaapäivä töistä sen salli. Treenissä tänään kuusi kappaletta kaks kiekkasia noin 36 sekunnin vauhdilla eli ei nyt vielä päätä huimaa, mutta päivän tarkoituksenakin oli ottaa tuntumaa taas neljän jäältä poissaolopäivän jälkeen. Vielä kesän jäljiltä pientä heikkoutta havaittavissa, vaikka tänään noiden neljän lepopäivän jälkeen jalat lähetti jo aika mielenkiintosta signaalia ko räväytettiin eka kerran startteja tälle vuotta. Kovvaa!!
Vaan eipä siinä reilu pari viikkoa eka treeniskaboihin eli valvotaan kuntoa ja palautumista tarkkaan että sitte lokakuussa on mitä näyttää Berliinissä maailmancup-karsinnoissa. Syyskuu vaikuttaa mukavalta muutenkin jos vain malttaisi pysyä paikkakunnalla ja vain treenailla ilman isompia reissuja. Parin viikon päästä vois poiketa matolla vielä toteamassa treenikesän tulokset.
Palellaan!
- Jarmo
PS. pari kuvvaa vielä loppuun!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti