Weekend trip done - Matkailu avartaa

First in English and in Finnish down after it.

Driving home. Listening to music. Had a blast in Cedar Point. The few biggest roller coasters were just insane and even as an adrenaline junkie like me I was a bit horrified before two rides. The other one was called milleniumforce and climbed first up to 300ft(100m) and then started heading with full speed straight down. After around 30 seconds it was over. Another cool ride mimiced a drag racing car acceleration, 4 seconds and 120mph. That felt fast! At least my hair stayed back even after the ride was over. 

Now driving back to Milwaukee. Tomorrow morning back to work and training in the evening so I won't lose the workout from Tuesday when I'm having a massage. It will be a short and quiet week at work because American Independence Day is on Thursday and I get Friday off too. Only two weeks to see my parents again when they come for a visit. Here far away you learn to remember better the true value of certain things in life.

Any how have a good new week and stay tuned as the season approaches in less than six weeks!

Matkalla takaisin Keski-Länteen. Hieno reissu taas takana ja nyt täynnä jo 10 osavaltiota, vielä 42 jäljellä vierailtavana. Viikonloppu tarjosi myös lepoa treeneistä. Aikaa palautua, venytellä ja kerätä voimaa taas ensi viikon treeneihin. Viime aikoina jostain syystä olen alkanu kuuntelemaan enemmän suomalaista räppiä. Sen osuus luureissa on noussu lähes ainoaksi musiikiksi jota tulee päivittäin kuunneltua, vanhoja suosikkeja unohtamatta(heviäkin tarvitaan). Ja viime viikonloppuna ostin Kapasiteettiyksikkö nimisen poppoon kymmenen vuotta vanhan levyn Klassikko. Se minkä olen huomannut viime aikoina, liekkö siksi että tunteiden ilmaiseminen omalla kielellä on täällä melko mahdotonta suoraan kenellekään, on että muutamat kappaleet jotka on tehty aidolla tunteella, hieno sanoma takana, saavat kyyneleet nousemaan silmiin.

Haluan nämä kappaleet tähän kertoa, koska niiden sanoma iskee suoraan sydämeen. Molemmat tältä Klassikko levyltä, ensimmäinen on nimeltään Kirje. Kirje vanhemmille, jossa kiitetään kaikesta, hyvästä ja haasteiden kestämisestä, tukemisesta - yleistä ajatuksen lentoa siitä ikuisesta rakkaudesta, joka yhdistää vanhempia ja heidän lapsiaan. 

Toinen kappale on nimeltään Mitä Jos. Yksi niistä asioista mikä ajaa itseäni urheilemaan on tavoite saada oma ääni kuulumaan omien tekojeni kautta. Näyttää ihmisille se tapa jolla itse mietin tämän maailman tapahtumia ja saada näin ajattelemaan asioita eri näkökulmista. Tämä kappale kertoo idealismista, jos saisi toivoa maailmaan enemmän rakkautta ja tervettä järkeä.. Kertosäe menee tyyliin "Mitä muuttaisin jos voisin, toivoisin. Enemmän päivii mä loisin maailmaan josta nään unta. Kelaa sitä jos tän kaiken vois vaan todeks muuttaa. Uus suunta, ei syrjittäis toisii. Sulle kaikki mahollist oisi maailmassa josta,vaan näät unta. Kelaa sitä jos tän kaiken vois vaan todeks muuttaa."

Toivon mukaan se kysymys ei ole jonain päivänä "Mitä jos?" Vaan "mitä nyt kun?" 

No sitten vähemmän syvällisiin asioihin. Tuli vietettyä viisi tuntia tosi isossa huvipuistossa. Ja jotain laitteiden koosta ja jonoista kertoo se että huolimatta lipuista joilla mennään ohi joka jonosta niin tuona aikana ehti ajaa laitteita 12 kertaa, toisaalta muutaman laitteen kohdalla se oli ihan riittävästi. Sen verran isoja oli. Hurjimpina varmaan yksi jossa noustiin ensin 100m korkeuteen hitaasti kuten vuoristoradoissa on tapana ja sen jälkeen tultiin sieltä alas niin että maan pintaa näkyy vähän turhankin suoraan alaspäin ja pudotus muistutti kovasti varmaan kiihdytettyä vapaapudotusta. Sen jälkeen noin puoli minuuttia ylä- ja alamäkeä ja hengissä pois, aivan järkyttävän adrenaliinihyö'yn kanssa. Toinen hurja laite muistutti edes vähän dragsterin kiihdytystä kun kiihdytettiin noin 4sekunnissa noin 200km/h ja taas huipun kautta ympäri ja pystysuoraan alas. Koko laite oli ohi 17 sekunnissa, ja tukka pysy takaviistossa vielä senkin jälkeen kun ajelu oli ohi. Pakko myöntää että vaikka ite aina oon tykänny kaikista vuoristoradoista niin kyllä tuo ensimmäinen lievästi hirvitti! Tosiaan vaunuissa ei ollu sitä mukavaa ylhäältäpäin tulevaa turvakaarta vaan perus vuoristoradoista tuttu puomi joka tulee syliin ja se varmistetaan turvavyöllä. Tulipa koettua ja oli hienoa!!

Eipä tässä muuta autosta kirjoitellessa peltoja pitkin ajellaan jossain Ohiossa ja tänään vielä takas Milwaukeehen ja huomenna edessä työpäivä ja siihen päälle treenit ja punttia jotta en menetä yhtä harjoitusta tiistain hieronnalle.

Kohta on Heinäkuu ja kuukausi jäälle pääsemiseen joten vielä kuukausi tehdään pelkästään pohjia ja sitten aletaan valmistautumaan talveen. Pysykää mukana!

Pit stop

Sendusky, Ohio. Tomorrow Cedar Point and lots of roller coasters! Good night!

Välietappia ja huomenna hirmu isoon huvipuistoon laskemaan muutamia maailman isoimmista vuoristoradoista. Katotaan vieläkö huomisen jäläkeen tykkään noista laitteista yhtä paljon :D aikaa 7 tuntia ja fast track-liput kaikkien jonojen ohi. Nyt kuitenki, hyvää yötä maailma, huomenta sinne Suomeen.

Middle of the week

Busy week. Had to take 15 minutes from my lunch to update the blog. So I had Monday and Tuesday off and then training yesterday on Wednesday and today. Despite having two days off and feeling good yesterday I was really tired this morning when I woke up. So training only today and then travelling on the weekend and not training is probably a good move. Going first to Michigan on Friday and then to Ohio on Sunday to visit an amusement park Cedar Point where few of the biggest roller-coasters in the world reside.

Next Monday training again and then having a massage and easy day on Tuesday. Next week will be a short one at work because of 4th of July, the American Independence Day, on Thursday which will give me two days off from work. All in all, this is again two slightly "easier" weeks then that should bring my performance back to the same excellent level where it was few weeks ago before gunning it out. 

So just hoping that taking it easy will do it's job stay tuned for updates during the weekend and I'll update any video blogs I may have from my trip on Monday. Enjoy the summer, Fall is only three months away!

Included a picture from my drive home last night.

Ending the week with a golden moment

So this is the end of this week. Week 13 here in America for now. As I'm thinking about it a lot of things are becoming better and smoother slowly. Training is still hard but I've managed to get my head into a place that I can push my body far further against stress, pain and the limit than a month ago. As such now I have to be more considerate about how much misuse my body can take. First the weaker part was the mind and if the mind breaks down you'll recover rapidly, but for the body to heal... It takes a lot longer. So I will still keep on grinding hard and as the mind is coming along I can also stay more relaxed which is the best prevention against any injury.

Another thing that I wanted to note for all the young athletes reading this blog. NEVER START TRAINING LIKE I DO RIGHT NOW. Not until you're over twenty at least. I'm taking the challenge and going for that fine line between major improvement and getting burned out really badly. Always listen to your body and how it speaks to you. Also train as hard as you can each time but if you start having problems sleeping, start feeling like you just finished a jog when you wake up in the morning or get nauseous because you know you trained too much last night - take a rest. It's not healthy or the right way to go until you've really built a solid base. I worked for that base systematically for over ten years. So as that one joke goes: "Trust me I'm an engineer, I know what I'm doing" 

And this moment right here where I'm writing the blog makes everything worth it. At the skatepark, sun is just setting creating a beautiful connection with the life of sports and the nature, my favorite music in my ear, warm wind. Life is all about finding that relaxed connection with the world and yourself. Here I am, alone and together with the whole world at the same time. Have an awesome next week everyone!!

Grinding after Mid Summer towards Autumn

So again one week almost behind. Pretty good week in all. Training only getting harder but watch the videos and learn more. Going to bed now, good night! Three months of work left!!

Again videos both in Finnish and in English.

If you're with me...

Leave your brain home.

Tonight third training in a row. Third hard one and the second with weights. And tonight I was seriously afraid that I'm going to hurt myself. Same weights, same reps, three sets like last time. Except last time I was fresh. But anyway I finished again and still in one piece without breaking my muscles or joints. And it was the first day inlining!! And oh gosh wasn't it like a seventh heaven. More of that fun stuff on Saturday! Have a good weekend everyone!

Ja Suomeksi taas eli jos tuut tänne tai mun kanssa treenaamaan niin aivot kannattaa heittää narikkaan. Kyllä siinä kohtaa kun tunnet että nyt on lihakset tyhjänä ja rauta ei liiku ja karjut valmentajalle koko sivistyssana repertuaarin, ja joka silti jämäkästi sanoo että homma hoidetaan loppuun unohtuu järki kellä tahansa. Tarjottiin kevyempiä painoja jos tuplataan toistot. No minähän en haastetta väistä, ainakaan tänään. Joka tapauksessa yhä ehjänä ja siitä kiitosta taas mille tahansa voimalle joka askeleita ohjaa. Järki niitä ei tänään ainakaan vienyt eteenpäin. "Onks tää sitä Sisua?" Ei se ainakaa salamiakille maistu.

Vaa eipä siinä eka kertaa rullilla ja voi että soli siistiä!! Ei oo mittään niin kivvaa ko päästä taas lajin pariin pois vääntelemästä kaikenlaisia yrityksiä imitoida luistelua - ei siinä kuitenkaan samaan fiilikseen päästä.

Mutta oikein mahtavaa Juhannusta kaikille Suomessa huomenna ja aurinkoisia kelejä!!

Toivottaapi,

Jami

Use The Force Jami!

Hello again,
Suomi löytyy tuolta parin kappaleen jäläkeen!

I have had many "Jedi masters"on my road so far and I wish to thank each of them now as each one has taught me a valuable lesson to get me here where I am now. You know who you are, I remember each one of you (I wonder if that is a praise or a threat...hmm). Still one of the most memorable moments is when I was around eleven or twelve years of age and participated this ice-hockey camp in my hometown that was sponsored by a NHL player Janne Niinimaa. Here I had the opportunity to train with a phenomenal coach who after that has accomplished many deeds as the head coach of professional ice-hockey teams. He rewarded me at the end of the camp for my attitude and spirit and I can still remember the words that he had come up for the rewarding and those words were "He never speaks out too loud, but he desires to win without a doubt". Thank you H.

Now to the second most important stuff.

Today was a day with dryland and weights and I was able to knock myself off the board even after a rather stiff beginning. Some dry skating imitations and hitting the weight room to increase both, the repetitions on each set and the actual amount of weights.
So by the end of the day I can be happy with myself after completing the workout and today the weights were for three sets of squats 25 reps each time, 205lbs. And for the leg press same amount of complete reps 360lbs.
Those weights did not move just by jedi mind tricks even though I really tried to put an effort before I started showing the iron who's the master and who's the bitch. Today, I won. And will keep my mind at ease for there's a long way to go. Also the training is not just filling me up with air, this morning my weight was 11lbs higher than 6 months ago, I guess eating like a bear getting ready to sleep through winter has not been completely useless.

Nonniin! Rautaaa, Hikeä, Karjuntaa!
Tällä blogipostauksella ei ole sitten mitään tekemistä pikaluistelun kanssa. Tässä puhutaan painonnostosta.

Tosiaan kuten tuossa Lontoon-kielisessä pätkässä kirjoittelin niin on ollut kunnia työskennellä useiden "jedi mestareiden" kanssa vuosien varrella jo tähän mennessä. Ja jokainen on tarkasti muurannut oman tiilensä niihin perustuksiin joiden päälle nyt tehdään arvokasta työtä. Se on arvokasta, koska siitä ei makseta palkkaa. Ei vain, intohimosta urheiluunhan tätä tehdään.
Kuitenkin yksi niistä monista hetkistä, jonka tulen aina muistamaan on varmasti ajalta kun olin noin 11-12 vuotias ja osallistuin Jäälissä Janne Niinimaan kiekkokouluun, noin 5 päivää kestävä jääkiekkoleiri, joka ainakin silloin oli toiminnassa ja Jannen innostama äärimmäisen hieno kesä-aktiviteetti. Tuolloin sain kunnian toimia valmentajan kanssa, joka on sittemmin niittänyt mainetta useiden ammattilaisjääkiekkojoukkueiden valmentajana. Hän halusi leirin päätyttyä palkita asenteeni ja yrittämisen ja muistan yhä ne sanat, jotka hän oli laatinut tätä mainintaa varten. "Hän ei halua suutaan soittaa, mutta kaikki matsit kyllä voittaa" Homman ydin oli jo silloin jossain suunnassa kohdallaan, ja vaikka suu nykyään käykin lähes potenssiin 10 noihin aikoihin verrattuna, niin sisällä asuu yhä se sama pikkupoika, jolla oli tulenpolttava halu pelata jääkiekkoa ja tulla hyväksi siinä mitä tekee.

Nyt päivän aiheeseen eli painonnostoon. Tänään oli juoksu, hyppy ja kuivaluistelu päivä ja näiden kaikkien jälkeen vielä mentiin vähän salille katsomaan kumpi on kovempi mies vai Fe(raudan kemiallinen merkki varmuuden vuoksi avattuna). Tänään mentiin ylöspäin sekä toistoissa että lisättiin vähän levyä tankhoon. Päivän sarjoiksi siis muokkautui 3 kertaa 25 toistoa ja painot tällä kertaa kyykyssä 92 kiloa ja jalkaprässissä noin 163 kiloa. Tähän päälle laatikkohyppyjä, noppeeta kyykkyä ja kulmasoutua. Noilla painoilla löin kyllä itseni tänään laudalta ja treenistä jäi äärimmäisen hyvä maku suuhun, vaikka juoksut alussa olikin pikkaisen hankalia ja valmentajan kanssa käytiin (tällä kertaa sivistynyt) keskustelu siitä, onko tässä nyt taas mitään järkeä, kun tuntuu yhtä hyvältä kuin seinän naulaaminen paljain käsin. Lopulta ratkaisu jatkaa treeniä oli siis oikea. (Liekö ammattitaitoa kun niin kovin sai uskoteltua että hyvältä näyttää).
Raudat ei tosiaan liikkunu pelekillä jedi voimilla vaan tänä aamuna vaakakin oli sitä mieltä että kyllä on poika kasvanut. Kovasti vaaka nyökytteli ja ilmoitti että tänään paino on noin 76 kiloa, siis noin 6 kiloa enemmän kuin puoli vuotta sitten treenit alotellessa. Katsotaan paljonko jää jäljelle sitten kesän jälkeen kun kuivatellaan kevyesti rasvaa pois jonnekkin 7 ja 8 rosentin välille tämän hetkisestä 9.2 prosenttiyksiköstä.

Jatketaan matkaa ja nautitaan siitä. Loppuviikosta toivottelen mahtavat ja lämpimät Juhannukset kaikille lukijoille. Täälläpäin en kehtaa kotimaista Juhannus juhlintaa demonstroida kovin eläytyen, sitähän saattaisi vaikka joutua julkisuuteen. "Hullu Suomalainen tanssi alasti, kännissä, maahan taotun koivun ympärillä jonkun karmean lurituksen (Rauli Badding Somerjoki - Paratiisi) tahdissa, juosten välillä järveen teltasta, jossa oli tulikuumia kiviä sekä ämpäri(?)" Noh ja vitsit vitsinä, toivottavasti pääsisi ihastelemaan miten hukkumistilasto on tänä vuonna nolla, eli yhä edelleenkin toivoen että ihmiset muistaisivat kusta rannalla ennen soutamaan lähtemistä. Ja muistakaa ne pelastusliivit! Nehän on kivan retrovärisiäkin, ja vaikka löytäisi itsensä tanssilavalta niin näkyypä hyvin sitten pimeässä kun suuntaa takas kämpille!

Hyvää loppuviikkoa kaikille.
Terveisin,
Jami

Speedskater tricks nr.2!

So now it will be time to reveal to new moves on how speedskaters train!

This time will be in, low walk and a move called cross back. And another video of me chatting at the end. + Announcing my first sponsor from my hometown in Finland!

The cross back is a drill move meant to improve the strength, explosiveness and mobility in the corners. The biggest goal is to keep the hip at level all the time, just trying to produce as much side-ways power as possible. The leg crossing back should really cross back such that it is at the same level in front to back direction as the foot supporting the weight. The whole hip package should go on the supporting foot and there should be as little pressure as possible on the cross backing leg.

 The next move is low walk. The most traditional speed skating imitation move. It basically is just to imitate the push into the ground and how the free leg and arms move while actually skating. Also hip as level as possible. On this particular part I did not do that good job, even though the jump is pretty good but to improve this run I should've dragged my knee and "free" leg more on the ground.

So I hope you enjoy these videos! More coming in later on in few weeks as there's still plenty of tricks and moves left to show you my dear readers.

Eli tässä pari videota treeneistä! Ekassa näkyy liike joka paikallisella nimellä käännettynä taitaa olla vain takaaristiin, enkä oo vielä keksiny parempaa suomennosta kyseiselle sanalle. Toisessa näkyy kuivaluistelua eli se meidän kaikkien pikaluistelijoiden, syvästi(syvältä), rakastama kuivaluisteluliike, jota kesän aikana tulee tehtyä varmasti kymmeniä tunteja. Kengän kärjet kuluu luonnollisesti samaan tahtiin mutta varpaat ja polvet monesti säästyy onneksi kohtuullisessa kunnossa. Vielä loppuun Lontoon kielinen viihdytysvideo sekä ensimmäisen sponsorin julukistaminen.

For more information on Lastu check out this link:
http://www.lastucase.com/
Njuta och tack!

Quiet Saturday night after a busy day, thoughts about that.

So as the day dawns in Europe it will be the Father's Day. Because of this I wish the Best Father's Day to all fathers that might be reading this blog. I hope you are able to spend it with your family as right now I'm physically too far away from my Dad to do that.
Also it is the reason why I wanted to dedicate this post to my father. He has set me an example in his life on where hard work, determination and passion may take you. And with those three qualities only sky is the limit. The hard work that requires sacrifices from other areas of life, but sacrifices that are worth it and forgiven because of love. I can already compare my sports career and the sacrifices that I am making to reach my dream and it gives me faith that I will succeed.

So with your example, Dad, Thank you and Happy Fathers Day! Will see you and Mom in a month.

Then about my day I visited the Milwaukee Mile track today with my coach for Indy car festival. A three day festival that peaks today with a 200 lap race for the Indy car cup. You can find a video of the race under this text:

The race took about 1,5 hours and only had 3 crashes with someone spinning on the track but luckily no big collisions. I have to admit that even though it was my first time in a real car race I simply loved it. Just the massive roaring of the engines when over 20 top-tuned cars accelerated over the starting line was just the example of that incredible power that they've harnessed into those vehicles. My ears are still ringing, almost 6 hours later. Got some sun burn too but that was bound to happen at some point. So enjoy the video and tomorrow will be the time for Speedskater tricks number 2!

Sitten vielä Suomeksi eli Hyvää Isänpäivää kaikille iseille jotka mahdollisesti tätä blogia lukevat! Toivottavasti saatte viettää Isänpäivää perheenne ja lastenne kanssa :) Valitettavasti tänä vuonna olen itse kaukana omasta perheestä ja siksi halusinkin omistaa tämän blogi postauksen isälleni.
Hänen asettamansa esimerkki toimii minulle mallina siitä miten kova työ, intohimo ja päättäväisyys voivat viedä juuri niin pitkälle kuin vain itse haluaa. Kova työ, joka vaatii toisinaan uhrauksia elämän muilta osa-alueilta. Uhrauksia, jotka kuitenkin ovat pieniä sen rakkauden rinnalla, jota omaa vanhempaansa kohtaan tuntee. Pystyn jo vertaamaan niitä uhrauksia, joita itse annan urheilun eteen, näihin asioihin, ja se tuo minuun uskoa siitä että tulen onnistumaan omassa tavoitteessani.

Joten Isä sinun esimerkistäsi, kiitos ja Hyvää Isänpäivää! Nähhään kuukauen päästä.

Then back to other stuff in English. I had three days off from training now. The reason for that was the loss of breath while I got out from the bed on Thursday morning. Even after having a good night sleep I felt like I had just finished jogging.. Also my heart rate started going up even when I was just sitting down at work, so I was definitely in need of some rest. After these three days I feel like I am ready to get back to have fun at training and mentally again ready to push myself over my next limit.

Test results ja Tarmo ;)

Me after our weight training wearing my club shirt from my hometown in Finland. Never forget your roots, where you come from, and all the precious people that you have had on the way to where you are now. :] For me that heart represents all the experiences that I carry with me day by day.

So here goes got the test results yesterday but could not upload them until today! All the graphs are missing so even I did not get that much out of them but at least I can save it for the next test for myself to compare how I have been able to build during the summer. The next test in Marquette should be in late September just before I end my internship. Also there will be another VO2 max in LaCrosse again in the beginning of August.

The biggest thing I guess is that I am already counting days until I get back on the ice...
The ice will open up on August 10th and we will train on it for the first time on 11th. It will be fantastic :) Yesterday we had a super hard workout again with Loooads of dryland imitations and then weights on top of that. The good thing though was that it was really hot. Probably around 86F or around 28 in Celsius. I could feel it already in my warm up that my muscles were warm and even though it was bit humid it was still easier to train than on colder days.

So now it will be the first time that we are training 3 days in a row. Today was clearly an easier day even though it included tactical skating drills. The thing I have to keep on eye for the coming days is how I will recover as it took me about an hour this morning to finish my porridge. Just felt shaky, weak and nauseous. But managed okay after that with a busy day at work.

Weekend should be a double session but we will see about that. Also remember that it will be the Father's Day on Sunday!!

We had some storm around here today with plenty of water and thunder. Almost started digging around for a rubber boat in case of a flood :P But so take care and get back maybe with a video on the weekend.. Could it be time for speedskater tricks episode 2....

Big hand to all my readers,
Jarmo

Folklore and video

So as this update will be heavily in Finnish I will give this first speech in English. A video after the weekend completely in Finnish. In the video though you'll be able to spot the souvenir from my trip to Los Angeles. It's a tattooed Oak Tree. I had the influence from this long chapter after the video which is taken from the gatherings of the Elias Lönnrot project. An author who gathered the Finnish folklore under one book that is now called Kalevala. This chapter refers to a part where the world was created and as an oak tree was planted it became so big that it darkened the sun, stopped the clouds from moving. Covered the moon from the eye of man. Then a great wizard Väinämöinen, who is the main character of the book, summoned forth a man from the sea with an axe. At first the man was only a size of an arm but suddenly grew to a measure where his head touched the sky and he was able to take the tree down. Then it is said that whoever took a top branch, leaf, or smaller branch from the tree had eternal luck, was forever imbued by magic and was bound for eternal luck in love.

So the meanings of this tattoo are numerous. The Oak is the king of the forest in Celtic folklore. It is the tree that holds the sky high up in the air. The tree that I carry has the roots that reach to my homeland, to my family. And the leaves and top branches go high up into the air reaching towards the dreams. In another words sky is the only limit that a tree can grow.

Anyways this gives some more depth to myself outside athletics. Have a superb coming week in Finland and all around the world as I see that I am reaching out to some people outside Europe and America too :) I humbly thank you for reading.

 



    Saip' on siihen lemmen lehti, lemmen lehti, tammen terho, josta kasvoi kaunis taimi, yleni vihanta virpi; nousi maasta mansikkaisna, kasvoi kaksihaarukkaisna. Ojenteli oksiansa, levitteli lehviänsä. Latva täytti taivahalle, lehvät ilmoille levisi: piätti pilvet juoksemasta, hattarat hasertamasta, päivän peitti paistamasta, kuuhuen kumottamasta. Silloin vanha Väinämöinen arvelee, ajattelevi: oisko tammen taittajata, puun sorean sortajata? Ikävä inehmon olla, kamala kalojen uia, ilman päivän paistamatta, kuuhuen kumottamatta. Ei ole sitä urosta eikä miestä urheata, joka taisi tammen kaata, satalatvan langettoa. Siitä vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki: "Kave äiti, kantajani, luonnotar, ylentäjäni! Laitapa ve'en väkeä -- veessä on väkeä paljo - tämä tammi taittamahan, puu paha hävittämähän eestä päivän paistavaisen, tieltä kuun kumottavaisen!" Nousipa merestä miesi, uros aallosta yleni. Ei tuo ollut suuren suuri eikä aivan pienen pieni: miehen peukalon pituinen, vaimon vaaksan korkeuinen. Vaski- oli hattu hartioilla, vaskisaappahat jalassa, vaskikintahat käessä, vaskikirjat kintahissa, vaskivyöhyt vyölle vyötty, vaskikirves vyön takana: varsi peukalon pituinen, terä kynnen korkeuinen, Vaka vanha Väinämöinen arvelee, ajattelevi: on miesi näkemiänsä, uros silmänluontiansa, pystyn peukalon pituinen, härän kynnen korkunainen! Siitä tuon sanoiksi virkki, itse lausui, noin nimesi: "Mi sinä olet miehiäsi, ku, kurja, urohiasi? Vähän kuollutta parempi, katonutta kaunihimpi!" Sanoi pikku mies merestä, uros aallon vastaeli: "Olen mie mokoma miesi, uros pieni, veen väkeä. Tulin tammen taittamahan, puun murskan murentamahan." Vaka vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki: "Ei liene sinua luotu, eipä luotu eikä suotu ison tammen taittajaksi, puun kamalan kaatajaksi." Sai toki sanoneheksi; katsahtavi vielä kerran: näki miehen muuttunehen, uuistunehen urohon! Jalka maassa teutaroivi, päähyt pilviä pitävi; parta on eessä polven päällä, hivus kannoilla takana; syltä oli silmien välitse, syltä housut lahkehesta, puoltatoista polven päästä, kahta kaation rajasta. Hivelevi kirvestänsä, tahkaisi tasatereä kuutehen kovasimehen, seitsemähän sieran päähän. Astua lykyttelevi, käyä kulleroittelevi lave'illa lahkehilla, leve'illä liehuimilla. Astui kerran keikahuttu hienoiselle hietikolle, astui toisen torkahutti maalle maksankarvaiselle, kolmannenki koikahutti juurelle tulisen tammen. Iski puuta kirvehellä, tarpaisi tasaterällä.Iski kerran, iski toisen, kohta kolmannen yritti; tuli tuiski kirvehestä, panu tammesta pakeni: tahtoi tammi kallistua, lysmyä rutimoraita. Niin kerralla kolmannella jopa taisi tammen kaata, ruhtoa rutimoraian, satalatvan lasketella. Tyven työnnytti itähän, latvan laski luotehesen, lehvät suurehen suvehen, oksat puolin pohjosehen. Kenpä siitä oksan otti, se otti ikuisen onnen, kenpä siitä latvan taittoi, se taittoi ikuisen taian; kenpä lehvän leikkaeli, se leikkoi ikuisen lemmen.

Elias Lönnrotin kokoama v. 1849 Kalevala on Projekti Lönnrotin
julkaisu n:o 1. E-kirja on public domainissa sekä EU:ssa että sen
ulkopuolella, joten emme aseta mitään rajoituksia kirjan vapaan
käytön ja levityksen suhteen.

Tämän e-kirjan on tuottanut Tapio Riikonen yhteistyössä Projekti
Gutenbergin ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa.

Video recap

Two videos in Finnish and in English just for fun.

As usually for Friday and Saturday nights sitting at home reading and watching snow-/skateboarding videos. Both weekend days are now involving a training at 9 in the morning so I have to get my sleep in. :) Also some good free time to stretch.

Happy.

I wanted to make a short blog post even though it is getting late and I am pretty tired already. Got up at 5:20 first dreaming for some reason that I have to get up at 4:20 but gladly I was able to sleep through till my alarm.

The reason for this update was because today was probably one of those days that you don't get too many of during your lifetime. In the evening driving home and even while taking a shower I felt like I had U2 - Beautiful Day in my head.

The test in the morning was impressive. I've never done so good. VO2 max mmol 67,9.... Almost makes me speechless and wonder, "did I really do that?" Getting closer to the magical 70 mmol limit is something I could've only dreamed of doing in my wildest dreams. A big checkpoint for me.

Then at work a project I had been working on for two weeks finally reached a testing point. And it worked almost like magic. Have to shave off few rough edges but otherwise nice and functional project.

And the training in the evening just followed the same pattern. Relaxed, pumped up full of energy and good spirit.

I did not get the test results yet for myself but I should receive them soon and will make sure to upload them right away here.

Now time for bed, good night world and see you tomorrow.

Ps. see me there on the side of the mountain? Yeah I'm not on top yet but slowly getting there ;)

Test day tomorrow morning

"Love is the ability to allow those whom you care for to be what they choose for themselves without any insistence that they satisfy you." - Wayne W. Dyer. A marvelous psychotherapist popularizing his thoughts in few published books. The one I have read was called by the name "Sky is the limit".

While writing this blog listening to music that I feel good about, two songs translated:

MC Rudolf - Could you love an asphalt warrior?
(Voisitsä rakastaa asfalttisoturii)
AND

Stig - Hunting Cougar
 (Puumaa mä metsästän)
Do not ask. Good songs, just enjoy the music.

Today is a day off and I visited a local massage therapist, just an impressive guy. Works the muscles hard but not too hard to loose the next day. And tomorrow morning I have a VO2 max test. The reason for the test is to see if I have gained any improvement in my cardiovascular system. As it is there is not many other things that would mimic skating but...well skating. So even if the test would not be that much better I still know that I have gained more strength and endurance through all the dryland training we are doing.

Also tomorrow is a double session day as I will be on the bike already at seven in the morning and then a training session in the afternoon after work. I might be too tired to update and scan the test results so look forward to end of the week as I promise I will post them here again.

Heard that it is finally getting cooler in Finland.

Huomenna aamulla seiskalta pyörän päälle ja taas meitä huonokuntosia rääkätään!! Viikonloppua kohden sitten tulokset tarjolla myös täällä kauhisteltavana ja ihailtavana.

- Jami

Speedskater tricks number 1. Turn cable.

Hello, today starting the video posts about the different training methods that speedskaters are using to get in shape during summer. Revealing huuuuge secrets on why speedskaters have so darn big legs! Go ahead and mimic ;)

As most speedskaters already know this stuff, it is meant more for my readers who do not know the foggiest about speedskating. They're not meant to be model examples on how to do this stuff. They're the way how I'm doing it and I always strive to be as good as possible, but as of course I will never become perfect so there's always small things to improve here and there. But that is the reason for training eh? Still reading the book and probably get half way by tomorrow with the off day. Maybe a time for a barber shop visit after having a massage? Starting to look like Chewbacca again.

With this training the biggest goal is to get used to skating a turn. To get some more power and feeling on how to really push efficiently using the whole length of that left foot as this is a lot harder for the so called inner leg on the turn. And in the end as you might see my face turning red and sharp grin? Oh yeah there's a definite burn on the left front thigh :D Particular things to look is that spine, head, hip, knee and ankle should be pretty much linear on one line and I thought I made a decent effort today keeping it together. Also no hopping, the hip should travel steadily at the same level all the time, and of course to make it feel as heavy and hard as possible I try to maintain that pressure under the foot that is working all the way.

In Finnish too: tätä me sanotaan Suomessa kaarreköydeksi. :) Toiset käyttää venyviä köysiä mutta oon huomannu että itelle toimii parhaiten tuommonen jäykkä sidontaliina.

Rising up again

Thanks for all friends and family for support after extremely tough last week. In the end the journey is the purpose, not the goal. Yesterday visited Town of Lake Geneva in Wisconsin and took an hour boat ride around the lake seeing million dollar homes from far. Also liked the hill running yesterday and first time drills for turn cable. The less we run flat-land intervals and the more we incorporate everything to skating the more fun it gets.

I believe in the path we may walk in our lives, as long as we know what direction to go to. And sometimes we might face help from unexpected source to get us back into right direction. I met that help today. How much it helped and where it came from I'll tell later. But it came in the form of a book, and it's not the Bible this time.

Anyway I'm good for bed. Good night with this photo picturing the mysterious stair case of destiny from L.A..zzzzzzz...

Small, angry man from Finland. Pieni, äkänen mies Suomesta.

So this update will be in both languages, first Finnish because I feel creative. Then I'll just translate it to English.

So here goes:

Kuinka vihanen voi ihminen olla? Kuinka helekkaristi mahtuu semmosta alakukantasta raivoa tuonne päänuppiin? No niin paljon että sillä seleviää 4 ja puolen tunnin treenistä. Vaikka tällä kertaa nyt on ihan hyvä fiilis. Tosiaan tulipa taas vedettyä yksi mielipuolinen harjoitus läpi. Ja teki pahhaa, alusta loppuun. Ja ottiko päästä? NO KYLLÄ! Mutta nyt se on ohi, ja pakko myöntää että tällä hetkellä olen tyytyväinen ehkä jopa ihan rahtusen ylpeä että sain tapeltua tuon treenin läpi fiiliksistä huolimatta, tai niiden ansiosta.

Viime aikoina on tuntunut pitkälti siltä että kaikki ilo ja nautinto on viety pois harjoittelusta. Ja se on kyllä totta. Siitä huolimatta yhä edelleen, rakastan pikaluistelua, mutta vihhaan joka ikistä sekuntia, jonka kärsin tuolla harjoituksissa. Tänään löysin ehkä ensimmäistä kertaa aktiivisen etsimisen jälkeen keinon ottaa siitä kaikesta raivosta hyödyn irti. Se ei tule ilmaiseksi, on henkisesti aika helekutin raskasta, mutta tällä hetkellä ainakin ainoa keino millä pystyn tykittämään joka ikisen noista asioista läpi, mitä treeneissä eteen syötetään. Miten tämä tapahtui tänään. Kirjoitan ja avaan hieman päivän treeniä malliesimerkkinä siitä millaista hommaa täällä tehdään.

Alkuun 40 minuuttia juoksua, joka 8. minuutti 1minuutti kovempaa. Ja tänään muuten mentiin joka ikinen noista täysillä, niin kovaa kuin kintuista lähti.
Sitten seinää vasten nojaten polven nosto juoksua. Tämä tehdään niin että ensin 3 jalanvaihtoa per jalka ja sen jälkeen 10 sekuntia sykkimistä. Samaan tyyliin 4 toistoa molemmilla ja 12 sekuntia. Ja sitten vielä 5 molemmilla ja 15 sekuntia. Tämä siis toistetaan 4 kertaa. Jalat liikkuu niin nopeasti kuin mahdollista, sprinttitreeniä.
Seuraavaksi juostiin 6 x 60 m kiihdytys alamäkeen ja tähän päälle aina 20 toistoa sivulta sivulle hyppyä niin että vapaa jalka menee aina mahdollisimman pitkälle ristiin (ajattelin tehä videon missä näytä näitä hyppyjä ja treenejä niin ihmiset saa paremman käsityksen millaisia temppuja harjoituksissa tehdään) täällä niitä kutsutaan nimellä Crossback. Hölkkäpalautus.
Seuraavaksi oli vuorossa jotain mitä kutsuttiin nimellä rataluistelu, se tarkoittaa kuivaluistelua eli imitoidaan eteenpäin loikaten luistelukulmassa luisteluasennossa luistelua imitoiden. Tätä tehtiin 200m niin täysillä kuin vain pääsee ja hölkättiin toinen 200m ja siinä on yksi kierros. Näitä kierroksia tehtiin 16 ja voin kertoa että jalat oli pihalla 6 jälkeen. Siinä sitten hammasta purren sprintti-imitointia. Aikaa kului noin 7 ja puoli minuuttia.
Seuraavaksi vuorossa oli 4 x 60m juoksusprintti ylämäkeen kävely palautuksella.
Ja jos nyt vielä ei tunnu että ollaan oltu kulmassa riittävän paljon niin loppuun tehtiin vielä 4 x 4 min kuivaluistelua, johon sisältyi ensin kahdessa eka sarjassa 1 min jokaista eri liikettä. Mutta kaksi viimeistä oli putkeen 4 min kuivaluistelua.
Siihen päättyi sitten kuivaosuus. Seuraavaksi mennään vielä puntille! LISSÄÄ VOIMAA!
Punttia tehtiin tänään tällä kaavalla 3 kierrosta. Yksi kierros koostui näistä liikkeistä, ja kyllä mainitsen nyt painotkin:

Kyykky reisi vaakatasoon, peilistä vahtien 20 toistoa x 85 kg
Nopea kyykky 4+4+8 x 30 kiloa
Jalkaprässi 20 toistoa x 150 kiloa
Laatikkohyppy, 30cm laatikon päälle luistelukulmassa hyppyjä käsillä rytmittäen. Hyppy niin räjähtävästi kuin lähtee 20 toistoa.
Kulmasoutu 20 toistoa vuoro käsin 15 kiloa.

 Tähän päälle enää 20 min pyörää palautuksena.

Tuli siis taas rehkittyä. Miten siinä onnistuttiin tapahtui näin. Tuossa juoksuvetojen aikaan mietin vain kuinka suunnattomasti ottaa pannuun kun taas pitää mennä niin lujaa että ei pysy mukana jalat eikä järki. No jollain tapaa aloin miettiä että nyt täytyy vain tehdä tämä. Aloin työntää sitä pahanolon tuntemusta johonkin pieneen nurkkaan tuolla päässä ja annoin täysin vallan sille miltä minusta tuntuu kun järki jätetään pois laskuista ja mennään vain tunteella, mieli pois sen alkukantaisen raivon tieltä, joka antaa ihmiselle voimaa. Tällä on positiivisia seurauksia. Näkö vähän hämärtyy eikä keskity mihinkään, silmät vain tuijottaa tyhjänä eteenpäin, ei nolota yhtään ottaa happea vielä vähän kovempaa ja äänekkäämmin. Ainoana ajatuksena on vain yksi asia: "Eteenpäin...kovempaa..kovempaa..kovempaa..kovempaa" Siinä tilassa ei ole mitään mieltä ylentävää. Se on täysin luonnollista, kaukana niistä normeista mitä ihmisen pitäisi ajatella tai tuntea. Pelkkää puuskutusta, kipua ja pahaa oloa, jonka pitää mielen taustalla takertumatta siihen että koko kroppa huutaa armoa. Luottaen ainoastaan siihen yhteen perusvaistoon mikä ihmistä ohjaa, selviytyminen. Ja treeneissä se selviytyminen tarkoittaa sitä että ottaa itsestään vielä vähän lisää irti, menee vielä vähän kovempaa, etääntyy vielä vähän kauemmas siitä mukavasta olosta, mikä vallitsee näin peruselämässä.

Mutta kyllä tuli nähtyä punaista koko hiivatin 4,5 h. Siinä ei paljon valmentajan kanssa läppää heitetty enkä nyt miettiessäni tainnut ottaa kuin kahdesti katsekontaktin mieheen. Taisin puhuakin ehkä kaksi lausetta kun kysyin, mitä tehdään seuraavaksi. Mutta hyvä puoli niin nyt se treeni on takana päin ja tuli tehtyä aika hyvin hommia pakko myöntää nyt. Taas rakennettiin niistä hikipisaroista yksi porras ja astuttiin askel ylöspäin.

Next same in English:
How angry a man can be? How much primal rage can fit into one human being? Well clearly enough to make through a 4,5 hour workout. But right now I'm feeling pretty good. So that was another insane workout behind me. It felt bad from the beginning and I was just pissed off right from the start. Lately I've been feeling that all the joy and enjoyment have been taken away from me from my training. Despite of that I still love speedskating but from the bottom of my heart I hate this dryland training. Today was probably the first day when I found a way to go through the training somehow taking advantage of that fury. How I did it was that while we we're doing the first running of today, 40 minutes and interval it up five times, I started thinking how much I hate again going full speed so that neither my legs or my head stays with me. I just decided to do it anyway. I started pushing that bad feeling somewhere inside my head and squeeze it into a tiny space to make it not bother or prevent me. I gave full power to my feelings, to that primal rage that burned somewhere inside, taking rational thinking out of the picture. This had positive effects. Okay my vision blurred a bit, I didn't concentrate on anything, my eyes just stared where I was going with a blank look and I started breathing a lot more heavier and more efficiently. The only thought in my head telling me to go "forward, faster, faster, faster". Otherwise there's nothing mind lifting about that emotional space where I put myself into. It's completely natural based on instincts. Nothing but breathing, pain and feeling bad, that's pushed back not to give any power to the body that screams for help. It's a mode where one of the basic instincts is taken into full use, survival. And in practice that survival requires just a bit more, just a bit harder, just a bit faster. Going as far as possible from that nice feeling we have in normal life.

But I'm telling you I saw red for that whole 4,5 hours. Not joking around with my coach and I didn't even look at his eyes more than twice during the whole training. Maybe I talked twice just to ask what we'll do next. But right now I'm happy that that workout is over. Another step towards
the ultimate goal.

Time for nap and some fun time skateboarding in the evening. Take care!

Päikkärit, kiitos lukemisesta