Phuuh..only two weeks until I get on the ice!

Kind of debating on which language should I start because I've been coming up with all these fun thoughts on what to write. Well maybe I go first in English. And so to begin with. ALL RIGHT I'M IN A GOOD SHAPE. Beating myself up yesterday again with a four hour training session including weights and then running faster today with running tempos than before. Finished a quarter mile in the middle of the training in 75 seconds which is pretty good I guess. Well now I got too tired to flood out all my thoughts just getting to bed.

Anyways the way I got my head around training good, hard and feeling good about it was that I realized that speedskating or the way I do in it. Does not really matter at all.

Trying to get some time to write it all out later this week. Going to be busy with training tomorrow, movie on Friday, Golf outing by my company on Saturday and training on Sunday.

Stay tuned I might try to do a video just because I have so much fun stuff to say. And yeah now I'm falling asleep so I'm deeply sorry for all my Finnish readers!

Good night,
Jami

Tänään mua viihdytti Ketonen&Myllyrinne AA-tapaaminen. "Kato ko se ko otat sen ekan siitä niin sulle niin hyvä olo, ja alkaa niinku juttu luistaa ihan vieraittenki kanssa."

Äijillä on vaan hyvää juttua, vaikka mennäänkin aina riskirajoilla sen kanssa ketä loukataan, joten jos youtubesta tuota lähdette etsimään niin huumori matkaan.

Toinen linkki uuteen elokuvaan minkä halusin tässä laittaa, jolle nauroin itse aivan kuollakseni loppuverryttelyssä kun kaveri näytti tämän trailerin. Jackassin tekijöiltä!

Also my American readers, check this one out! :D

Lazy blogging

Hello,

I haven't been updating as much lately partly because I have been busy and the other reason is that the last week has been slightly rougher than the ones before. The whole summer of work, next week ending the 16th week of it and training immensely hard with increased intensity is starting to take its toll. But soon it will be over for this summer. The last 4 week program started last week and now it will be only two weeks until we travel up to Lacrosse for the third maximum test for this summer. After that it's less than a week before I finally get back on the ice. So now I've been trying to get my head relaxed again and mentally and physically recover so I can make these last 3 weeks as good as possible. One thing that helps a lot is knowing that the Finnish qualifying races should be somewhere at the end of October so I can start looking for flights home while still enjoying all the incredible American people that I've had the opportunity to meet. Yesterday I visited a Germanfest here in Milwaukee at the Summerfest grounds and that was really fun time. Beer, bratwurst and german music. Feeling comfortable after spending so much time in Inzell, Berlin and Erfurt during the previous years!

Moroo,

tosiaan ei oo nyt tullu niin palijon päiviteltyä. Osalta siksi että pysyy homma tuoreena, osalta siksi että on ollu kiirettä töissä ja treeneissä, mutta myös suurelta osin siksi että viimeiset pari viikkoa on kaikesta matkustamisesta ja vanhempien tapaamisesta huolimatta olleet myös vaikeimmat tähän asti. Kova treenaaminen ja työnteko, jota tulee nyt täyteen neljä kuukautta, alkavat näkyä sekä naamassa, mielessä että käytöksessä. Kärsivällisyys välillä melko koetuksella varsinkin treeneissä kun ei ole treenikavereita joiden kanssa kotoisasti "jauhaa paskaa" treenin aikana. Onneksi kuitenkin kesän viimeinen neljän viikon ohjelmasetti alkoi tällä viikolla, joten vielä kun tämän saa/jaksaa rutistaa loppuun niin pitäisi olla kunnossa jää-kauteen mennessä, kunhan vaan muistaa levätäkki ettei alota luistelutreenejä väsyneenä. Se mikä tuo helpotusta arkeen on että nyt saa alkaa jo pohtimaan syksyn takaisintuloa kun meidän Suomen karsinta-kisojen pitäisi olla Lokakuun lopulla, huomaa että eihän tämä loputtomiin kestäkään! Vaikka tämä unelma onkin monella tapaa olla täällä ja yhdistää nämä kaikki asiat, niin kokonaisuus aina ratkaisee, ja mitä enemmän kokonaisuudessa on tavaraa, sen haastavampaa sitä on hallinnoida hymy huulilla päivästä toiseen. Onneksi siinä on kuitenkin kohtuu hyvin onnistunut vaikka todella heikkojakin päiviä mahtuu mukaan. Vähintään stressinsietokyky on aivan uudella tasolla takaisin kotiin tullessa!

Hauskaa uutta viikkoa Suomeen ja muuten täälläpäin on ollu nyt aika kotosat oltavat kun lämpötila laski kolmen viikon helteistä lähemmäs kymmentä lämpöastetta! Pakko myöntää että itsellä ainakin tällaiset lämpötilat tuo niin vahvasti mieleen syksyn että ei voi välttää hymyilemistä, kun ilmassa tuoksuu taas muutos talven lähestyessä.

- Jami

Recovered back to work tomorrow

Hello first time in a week. Had my parents visit me here in Milwaukee and it was really great. They headed back home to Finland today! I sure miss them already but it will only be less than three months before I can finally turn my eyes towards Finland too... Already I feel like its just there. But first things first. Less than one month until I get on the ice and by the way I have been looking at the schedule I can enjoy it for more than two months before returning to Europe!

Ah well so I rested for five days now and did one training after that last weeks break down and the training on Wednesday was not the best but I did it anyways. The good side is even though being so tired but after resting for five days now I measured my morning heart rate to be 48 this morning. So I was able to recover and stretch good so now my muscles just feel excellent before starting to pick it up again tomorrow.

Stay tuned for more! New testing trip to Lacrosse coming in two weeks!

- Jarmo

Reaching the limit. And beyond.

First in English: I'm just too, fucking, tired. Nothing else today. Don't have anything else to say about how I feel right now. Have a good week, and don't let me catch anyone complaining about the heat. This is what everybody's been asking for.

En oikein tiedä millä tämän blogin alottaisin. Takki on tyhjä. Ensin ajattelin että kiroilen niin paljon kuin sielu sietää ja sitten on tympiä fiilis miettiä lukijoita. No niin kuin ennenkin tämä on yhtä paljon ajatusten purkamispaikka teille kuin minulle.

Väsyttää. Lihakset ei antanu tänään itestään mitään irti. Liekö syynä tuo helle +34 astetta vaiko eilinen maksimi mäkitreeni. Eilen tuli taas nopein aika mäen päälle. Tällä kertaa sekunnin nopeampi kuin viikko sitten eli 1.41,3. Ja kaikki neljä vetoa mäen päälle oli kaikki sekunnin sisällä. Jos jotain näistä treeneistä pitää sanoa, niin ei näissä ole minkään valtakunnan urheilutohtoreiden tai akateemisten valmentajien oppien mukaan järjen hiventä. Väsyneenä treenaaminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Tässä pelataan ja uskotaan vain, ja ainoastaan paikallisen valmentajan valmennuskokemukseen siitä miten tehdään olympiavoittajia.

Olen koko kesän pystynyt jollain ihme tavalla väistämään seinään törmäämisen, mutta tänään tuo sama kammottava tunne, joka iski viime talvena Joulukuussa yhdessä treenissä kuin koko ihmispalapeli ratkesi liitoksistaan, oli selkeästi läsnä. Ja kun puhun ihme keinosta en tarkoita että siihen olisi tarvittu mitään "apteekkarin erikoisia". Se on onnistunut hyvällä levolla, ruualla ja kropan huoltamisella. Tuon palapelin kasaamiseen meni viimeksi aikaa yli kaksi kuukautta enkä ehtinyt saada sitä valmiiksi ennen toiseksi viimeistä kisastarttia. Toivon siis todella että nyt oli kyseessä vain huono treenipäivä.

Tottakai on myönnettävä että tässä on laitettu aika suuri luotto valmentajaan. Kuukauden päivät en ole mitannut aamusykettä alle 50 lyönnin. Itsellä tuollainen hyvä leposyke on noin 45, hyvin levänneenä 41. Kesän alusta on myös painettu sellaisella raivolla treeniä, ettei siihen pysty moni koko Suomen maassa, jos koko pallolla. Henkinen puoli tekee paljon mutta sen olen saanut haltuun. Nautin treeneistä siitäkin huolimatta että joka päivä sattuu. Sellaiset asiat kuin palauttava treeni, pitkä kestävyystreeni tai sosiaaliharjoitus eivät kuulu täällä treeniohjelmaan. Se ei kuulemma ole urheilijoiden hommaa - se on kuntoilua ja mielekästä harrastamista. Lisäksi ainoa treenikaverini olen minä itse, vaikka hyvä kaveri olenkin niin se on välillä vähän tylsää ettei sieltä peilistä kukaan vastaa kun sille kuvajaiselle jotain juttelee.. Mutta siinäpä suurimmat ajatukset tältä päivältä. Viikonloppuna kävin ottamassa vanhemmat Amerikkaan vastaan New Yorkissa. Lepopäiviksi ajatellut kolme päivää kuluivat jalkojen päällä kävellessä ja miksikäs ei, pitihän sitä uudet kaupungin nähtävyydet kokea. Mutta yhä edelleenkin korostaen. Lentokoneessa istuminen, matkustaminen tai turistina oleminen ei ole mitään lepoa silloin kun treenataan oikeasti kovaa.

Hyvää viikonjatkoa kaikille lukijoille, täältä taas noustaan hyvän yön jälkeen.

PS. Kerrotaan nyt vielä mistä tuo tämän päivän fiilis johtu nyt kun on vähän tunteet jäähtyny. Eli tänään treenattiin viisi tuntia. Täällä se tarkottaa siis juoksua, hyppyjä, kuivaluistelua, kaarreköyttä, porrasjuoksua ja punttia. Lisäksi tänään tehtiin paljon juttuja mitä ei ole vielä tänä kesänä tehty mm. Räjähtäviä tasajalkahyppyjä 6minuuttia 15sek hyppyä, 15sek palautusta. Ja mitä tapahtui niin pystyin kaiken muun tekemään paitsi puntilla jouduin jättämään laatikkohypyt pois. Toisaalta eka kertaa pystyin tekemään kaikki kolme kyykkysarjaa leveällä kyykkyasennolla alle 90 astetta kulmasta ilman että laskin painoja alle sadan kilon vikasarjassa. Nyt kun sitä ajattelee niin päivän treeniin saattoi jopa olla hieman tyytyväinen. Huomenna lissää, kroppa sanoo "ei enää", minä pyydän "vielä kolmannen kerran". Ja kroppa tottelee.

Speedskater tricks number 3!

Time to reveal some new training methods!

The move in the first video is called Günther hops. I have no clue who it is named by but it is supposed to mimic sprint skating such that weight stays always mostly on the leg under the trunk(skaters body) and the other leg is extended all the way straight to the side with the whole side of the foot on the ground. Hips should stay at the same position during leg switching.

The next video shows another move called Push&Slide. This move attempts to imitate the side push during skating with the correct rhythm using both arms the other way, and only the other arm for the other. Same things as before. Hips down and level, push straight to the side and careful but relaxed rhythm all the way through.

Samat hommat Suomeksi vielä :) eli ylempi liike on jostain saanut nimen Günther-hyppy jossa tavoitteena on imitoida suoraluistelua. Paino aina pääasiassa sillä jalalla joka on alla. Kädet rytmittää ja jalka vaihtuu niin nopeasti kuin mahdollista ilman että lantio liikkuu jalan vaihdon aikana ylös ja alas.
Toisen liikkeen nimi on käännettynä puristus ja liuku. Sillä yritetään imitoida suora- ja kaarreluistelua. Puristus suoraan sivulle ja jalkasuoraksi ja taas rennosti rytmillä polvi kropan alla pysyen uusi puristus.

Koko luistelutekniikka ja se miksi se näyttää televisiossa niin hyvältä ja kauniilta perustuu pitkälti täysin rytmiin. Jos katsot huippuluistelijoiden videoita siitä miten koko kroppa toimii vain yhtä tarkoitusta varten, miten paine jäätä vasten muunnetaan eteenpäin suuntautuvaksi liikkeeksi. Miten se järkyttävä paine ja voima muunnetaan niin vaivattoman näköisesti liikkeeksi, joka ajattaa parhaat luistelijat lähes 60km/h vauhteihin. Se kaikki perustuu lihasten ja käsien oikea aikaiseen rytmitykseen.
Viime viikko oli treenien puolesta melko raju tähän asti verrattuihin. Yksi vapaapäivä, yksi hieronta ja viisi treenipäivä. Treenitunteja kerty nyt noin 16, mutta siitä hyvän paketin tekee se että kun palauttelut otetaan pois niin tehokkaita treenitunteja tuli vieläkin reilu 10. Lisäksi kaksi treeniä rullaluistelemalla tuntuu todellakin aivan uskomattoman siistiltä. Puntilla oli hauska todeta että kun kaksi ensimmäistä sarjaa tekee yli 100 kilolla ja sitten pudottaa kympin pois niin edellisellä viikolla raskaalta tuntunut 92 kiloa melkein lensi selässä. Tämän viikon lopulla käymään New Yorkissa kun saan rakkaita vieraita Suomesta. Kolme päivää treenejä ennen sitä, toivottavasti olot pysyy hyvänä ettei tartte suotta jättää treenejä väliin, pieni kesäflunssa yrittää vääntää mutta eiköhän tästä selvitä samalla tavalla kuin aina ennenkin. Lepäämällä, nukkumalla, kuumalla juomalla ja parilla ärräpäällä, säikähtää flunssa kuin flunssa ulos tästä kropasta. Vaihteeksi tänään tuntui taas töissä oleminenkin nautittavammalta kuin pariin viikkoon. Yhtenä syynä on varmasti se että nyt alkaa taas olemaan tekemistä. Autojen kanssa kun peuhataan suurin osa ajasta, niin kun 2013 vuoden mallit on käyty läpi on jäljellä vain isompia ratkaisuja vaativia 2013 vuoden malleja, joiden ratkeaminen ei aina ole kiinni työtunneista tai omasta panoksesta. Nyt kun 2014 vuoden malleja aletaan julkaista nousee myös insinöörillä hymy huulille kun ensimmäistä kertaa kelloa vilkuillessa ollaan menossa jo pitkällä iltapäivässä.

Lisätään nyt tähän vielä kuva eiliseltä kun kävin katsomassa Milwaukeen musiikkifestivaaleilla viimeisen päivän viimeisen keikan, jonka veti jo yli 30 vuotta keikkaillut Bad Religion. Olen bändiä jonkun verran aiemmin kuunnellut, mutta livenä yli 50-vuotiaat äijät veti kyllä todella hienon keikan. Ja jos yhä tuossa iässä vielä punkki kulkee niin ei voi kuin nostaa hattua. Kaikkein suurimman hymyn nosti kasvoille keikan puolessa välissä soitettu biisi You. Tämä kappale herätti lämpimiä muistoja kymmenen vuoden takaa, jolloin tuli istuttua Playstation ykkösen ääressä ja hakattua Tony Hawks Skateboarding kakkosta enemmän kuin laki sallii. Kyseinen kappale oli tässä pelissä aikoinaan suosikkibiisini ja voi sanoa että tuntui melko hienolta kuulla se nyt livenä ja saada laulaa mukana kun sanat tuli jostain muistinsopukoista yhä ulkoa. Eipä tässä kummempia! Palataan taas viimeistään New Yorkin reissun jälkeen. Mennään kattomaan löytyykö isosta omenasta enemmän matoja vai onnen siemeniä. Vanhemmat on ainakin hienoa nähdä pitkästä aikaa! On meinaan ollut ikävä päästä porisemaan Suomea muutenkin kuin tyhjälle ilmalle tai skypessä :P

Good 4th July to my American readers!

So yesterday it was the American Independence day. Inlining in the morning and then a party with my host family at their friends house. It was really a lot of fun with food and meeting new people. The biggest thrills for the day were the fireworks at the end of the night when the sun was down and tubing with a rubber ring behind a motor boat. The fireworks took about 40 minutes so there was plenty of banging and lights! Tubing was fun and taking few pretty good flights at least one feet up in the air was fun, but I can definitely feel it today. And here is a picture of me just before falling down after landing that. Loads of fun!

Then today we drove to Kenosha to do some track cycling. First time for this summer I admit that I really missed the feeling of just being able to throw yourself around the turns. Just easy training today because there is still lots to do during the weekend. Only one day of rest for this week so heading to be really tired by the end of the next two weeks. Calculated my training hours today and seeing that I am ahead of last year by 40 hours with all the increased intensity it gives me faith to keep on pushing good until the season begins.


Catch you tomorrow with speedskater tricks number 3.
- Jami

Sorry just in Finnish today. Treeni pään sisällä.

So today I did tempo runs 400m for the first time this year. The day was great I went skateboarding after the training session and ate well. Tomorrow morning will be an inline skating session. Flanked so I will just give this in Finnish, sorry. Speedskater tricks pt.3 coming out this weekend so stay tuned.

Eli tänään pääsette lukemaan vähän mitä päässä liikkui päivän treenin aikana, minun näkökulmastani. Säästelen seuraavan pikaluistelijan temput osuuden viikonlopulle. Joka tapauksessa täällä raketit paukkuu ko uutena vuotena kun huomenna on Amerikan itsenäisyyspäivä. Talon isäntä tuli tuossa just kotia ja kysy että enkö oo menossa ulos ko huomenna on lomapäivä. Totesin että ai pitäiskö tässä vielä johki lähteä ja että huomenaamulla taas treenataan, vastaus tähän oli että löikö se tein valmentaja pään vai mitä ko pitää juhlanaki treenata. En kyllä kiellä etteikö tekis mieli. Vaan on kroppa vähän väsyny onhan tässä nyt sentään neljä päivää aikaa! Ja joku säie vissiin repes pyllystäki toissa päivänä eli jääpussin päällä istuessa kirjottuu tämä postaus.

Mutta tosiaan päivän treeninä oli perus alkujuoksut ja kiihdyttelyt, päälle vähän seinää ja spurtit. Sen jälkeen treenin pääosioon eli tempo vetoihin. Tänään niitä tehtiin neljä. Jokainen minuutin mittainen ja kaikki neljä asettu mukavasti suunnilleen 350-380m tuntumaan eli oisko kierrosaika ollu lähellä 64 sekuntia kaikisa. Aattelin että ois hauska kirjoittaa mitä ajatuksia siinä vetojen aikana käy mielessä ja välillä, koska se mentaalinen taistelu käydään aina vetojen välillä. No tästä lähtee, katotaan miten sekavaa tästä tulee:
Koko homma on monologia pään sisällä joten en lisäile väliin lainausmerkkejä.

1. veto: noniin katotaanpa miten lähtee jalat tuntuu ihan hyviltä. Tuli vähän juostua tuossa kyllä jo alle mutta oli aika rennon olosta että eiköhä tästä vielä hyvä tuu. Jumaliste niitä vetoja on kyllä neljä. No katotaan parin jälkeen miltä tuntuu. Noniin tästä lähtee. Eka kurvi noin....suora...aika hyvin pysyy 28,29,30,31,32,33 kyllä se valmentaja laskee ne sekunnit.....toinen kurvi...vähän hengästyttää..rentoudu....anna vaan mennä tää on vasta eka...noin. Huhhuh...nooo eihä tässä mittää vähän kävellään ja rentoudutaan välissä..
6min myöhemmin.
2. veto: noniin nyt sitte toinen vois kulkea vähän lujempaa luonnollisesti ainaki pitää tuon eka vedon paikka ohittaa. nyt lähtee.. eka kurvi...hyvä...vähän kyllä puuskuttaa enemmän...nooo rennosti...30,31,32,33 kyllä se valmentaja laskee..pilli viheltää ko aika on täynnä...toinen kurvi...noin rennosti vaa rullailet...jess se on ohi!! kylläpä hapottelee jo pikkase...PUUUUH...
6min myöhemmin
3. veto: onko pakko vielä...eissaakeli...kolomas...vieläkö...nooo sammaan ainaki ko edellinen ja kovvaa vaan....tästä se lähtee...vitsi tämähän tuntuu kivemmalta juosta kuin seistä paikoillaan...noin eka kurvi...etusuora...PUUUH. rennosti vaan kyllä jaksaa... hyvin menee...noin toka kurvi...ristus notta meinaa kangistua....rennosti hyvin menee.... JES samaan ko edellinen...hyvinhä se kulkee vielä ja aika kevyesti...Nyt hapottaa... no katellaan kyllä se neljäski vielä menee..
6min aikana ennen viimeistä vetoa: Puuh...puuh..puuh...............*linnun laulua*....."titityy.....titityy.."
........................................
.............................
..............
perhonen....kärpänen......ompa maailma kaunis tänään....
.....................
............................
entten,tentten,teelikamentten...
.......
.....
.


4. veto: noniin nyt vielä mennään viimeinen..vähän tuntuu että voisin kyllä oksentaa nyt ennenkö ees lähen...no tästä se taas lähtee. hyvällä tsempillä...vielä lähti ihan letkeästi...eka kurvi....noin etusuora...nyt tulee takakurvi....HAPOTTAA......KANGISTUUU.....TAISTELE...HNGH....rennosti...loppuun vielä kyllä se menee samaan....anna sen mennä samaan....älä puhalla vielä siihen pilliin.....*PIIIIP*...no menihä se vielä samaan.. hyvä....nyt se on ohi....


Tällaisella mallilla omat ajatukset on yleensä noiden vetojen aikana. Ei siinä kovin tähtitieteellisiä asioita ajatella. Yrittää karistaa ne ajatukset väsymyksestä pois ja antaa kropan tehdä oma hommansa. Mieli saa vaikka lentää korvasta pihalle vedon ajaksi, kunhan kroppa antaa kaiken minkä se vain pystyy. Ei saa antaa mielen vain rajoittaa sen toimintaa.

Mutta eipä siinä palaillaan taas! Ja haluan vielä toivottaa hieman jälkikäteenkin syntymäpäivä onnittelut Pentti Kiiskiselle 70-vuoden täyttymisestä. Niin intohimoista luisteluihmistä en ole tavannut ikinä, enkä varmasti tulekkaan tapaamaan. Todella hieno esimerkki siitä miten urheilulle voi, tulee ja pystyy omistautumaan. Mainittakoon vielä että mies on aivan uskomattoman hyvä golffaamaan. Hän aikoinaan neuvoi minulle ensimmäiset asiat pikaluistelusta valmentajanani, sai luistelukärpäsen puremaan minua ja sille tielle olen jäänyt. Kiitos Pena.

Palataan viikonloppuna!
- Jami

God has mercy, I don't - Jumala armahtaa, minä en.

Takaisin treenien pariin. Ylhäällä lainaten Tony Halmetta, nyt vedetään seuraava kuukausi kuulemma kovvaa. Siis ihan vähänhän tuossa jo kävi mielessä että koskas sitä aletaan oikeasti treenaamaan!:D Tällä viikolla itsenäisyyspäivä, sitten New York, seuraavana vieraita kotoa ja sitten ollaankin jo lähellä Heinäkuun loppua. Niin karulta kuin se kuulostaakin niin seuraavan kahden, kolmen viikon päiväohjelma on pitkälti jo määritelty. Seuraavaksi sitten hoidetaan toteutus ehjästi, tarkasti ja tottakai rentoutta unohtamatta. Ei se oo kovin joka puree hammasta eniten vaan se jolla kulkee kovimmin. Tänään mäkihommia kolme kertaa alle kaks minuuttia juosten ja siihen päälle kaks kertaa 8 minuuttia kuivaluistelua ylämäkeen. Päälle tottakai tavanomaiset kuivaluistelurutiinit ja muut ennen tuota treenin huipennusta. Tänään sai nauttia noista nousuista joka kerta reilusti alle kaks minuuttia kun kaks eka vetoa oli 1.42 ja kolmaskin pysyi vielä sekunnin sisällä tuosta. Ensimmäinen tuntu pahimmalta, sen jälkeen kroppa aina ikään kuin aukeaa ja hengitys alkaa toimimaan. Kyllä se aina yhtä kivasti hapottaa kun antaa palaa ylämäkeen tuon ajan. Jos siitä vähän tarttuis tonnille vauhtia ja toki tässä vähän tavoitellaan sitä maagista 70moolin lukemaa sitten syyskuun mattotestissä ennen skaboja.
Tänään treeni pelasti päivän. Pikaluistelu on vahvaa Seinäjoella joten lainatakseni täkäläisiä "ristus notta oli vaikia päivä" Koko päivän sai pitää itseä ja päätä kasassa, keskittyminen harhaili ihmisiä ikävöidessä ja kun töissä on hiljaisempaa ei se paljon tuo helpostusta. Vaan eipä siinä. Onneksi on urheilu. Sinne saa kaataa kaiken ja treenin jälkeen maailmassa on taas kaikki kohdallaan. Hyvää yötä ja huomenta Suomi.

So the next three weeks will be hard and now we really grind up and finish the summer base training just before the ice season is ready to start. The headline is a quote from a finnish heavyweight champ boxer Tony Halme who maybe had a few hits too much. But he knew what he wanted, where and how to get there. And he worked hard for that. So just a short update in English today but the fun thing today was the hill running and this is where the headline refers to. Enjoyment of running uphill for three times as fast as I could finishing them all within one second 1.42 and above. Its not easy but on every single run the last ten seconds makes it all worth it.

Video updates later on closer to 4th of July.

- Jami