maanantai 1. heinäkuuta 2013

God has mercy, I don't - Jumala armahtaa, minä en.

Takaisin treenien pariin. Ylhäällä lainaten Tony Halmetta, nyt vedetään seuraava kuukausi kuulemma kovvaa. Siis ihan vähänhän tuossa jo kävi mielessä että koskas sitä aletaan oikeasti treenaamaan!:D Tällä viikolla itsenäisyyspäivä, sitten New York, seuraavana vieraita kotoa ja sitten ollaankin jo lähellä Heinäkuun loppua. Niin karulta kuin se kuulostaakin niin seuraavan kahden, kolmen viikon päiväohjelma on pitkälti jo määritelty. Seuraavaksi sitten hoidetaan toteutus ehjästi, tarkasti ja tottakai rentoutta unohtamatta. Ei se oo kovin joka puree hammasta eniten vaan se jolla kulkee kovimmin. Tänään mäkihommia kolme kertaa alle kaks minuuttia juosten ja siihen päälle kaks kertaa 8 minuuttia kuivaluistelua ylämäkeen. Päälle tottakai tavanomaiset kuivaluistelurutiinit ja muut ennen tuota treenin huipennusta. Tänään sai nauttia noista nousuista joka kerta reilusti alle kaks minuuttia kun kaks eka vetoa oli 1.42 ja kolmaskin pysyi vielä sekunnin sisällä tuosta. Ensimmäinen tuntu pahimmalta, sen jälkeen kroppa aina ikään kuin aukeaa ja hengitys alkaa toimimaan. Kyllä se aina yhtä kivasti hapottaa kun antaa palaa ylämäkeen tuon ajan. Jos siitä vähän tarttuis tonnille vauhtia ja toki tässä vähän tavoitellaan sitä maagista 70moolin lukemaa sitten syyskuun mattotestissä ennen skaboja.
Tänään treeni pelasti päivän. Pikaluistelu on vahvaa Seinäjoella joten lainatakseni täkäläisiä "ristus notta oli vaikia päivä" Koko päivän sai pitää itseä ja päätä kasassa, keskittyminen harhaili ihmisiä ikävöidessä ja kun töissä on hiljaisempaa ei se paljon tuo helpostusta. Vaan eipä siinä. Onneksi on urheilu. Sinne saa kaataa kaiken ja treenin jälkeen maailmassa on taas kaikki kohdallaan. Hyvää yötä ja huomenta Suomi.

So the next three weeks will be hard and now we really grind up and finish the summer base training just before the ice season is ready to start. The headline is a quote from a finnish heavyweight champ boxer Tony Halme who maybe had a few hits too much. But he knew what he wanted, where and how to get there. And he worked hard for that. So just a short update in English today but the fun thing today was the hill running and this is where the headline refers to. Enjoyment of running uphill for three times as fast as I could finishing them all within one second 1.42 and above. Its not easy but on every single run the last ten seconds makes it all worth it.

Video updates later on closer to 4th of July.

- Jami

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti